sunnuntai 22. helmikuuta 2015

Satumaan Sankarit (menovinkki Helsingissä)

Viikonloppuna eläydyimme Topoliinon kanssa Topeliuksen satujen maailmaan Päivälehden museossa. Ilmainen huvi, missä pääsi kokeilemaan kuninkaallisten vaatteita, kalastamaan, kokkailemaan ja tunnelmoimaan nuotion äärellä tarinaa kuunnellen.

"Satumaan sankarit –näyttely juhlii 150-vuotiasta klassikkoteosta. Näyttelyssä liikutaan ja leikitään Topeliuksen satujen maisemissa: pienissä pirteissä, linnoissa, metsien uumenissa, merten aalloilla ja kaukomaiden keitailla. Kaikki seikkailut päättyvät kuitenkin onnellisesti kotikoivun juureen."
Pojan suosikiksi paljastui ehdottomasti vene sekä roolivaatteet. Topoliinolle oli suuri elämys sonnustautua hameeseen ja erilaisiin hattuihin. Museon tyttövieraat topakasti (!!) tosin ohjastivat pienen miehen pian miehen vaatteisiin. Mutta kolmevuotiaallehan käy kaikki kun leikistä on kyse.

Magneettikalojen ongintaa

Vanhanajan köökissä tehtiin sienisoppaa ja syötiin reikäleipää

Kalasaaliista olisi Tuorikin ollut kade.

Kodassa oli paloi nuotio ja kuului tarinankerronta..jos malttoi kuunnella

Tätä hattua ihasteltiin peilin edessä pitkään

Lopuksi istahdimme valokuvauskoppiin roolivaatteinemme ja saimme muistoksi hauskat mustavalkovalokuvat. Näyttely avoinna elokuulle saakka. Suosittelen!

Päivälehden museo / Ludviginkatu 2-4, 00130 Helsinki / Avoinna ti-su klo 11-17 / Myös tilauksesta / Vapaa pääsy / 09-122 5210


Bianca**

maanantai 16. helmikuuta 2015

Lumiukkosynttärit

Topoliino oli onnellinen 3v-juhlistaan! Idea teemaan lähti lumiukko-pitsasta, jonka bongasimme kerran pinterestistä. Se huvitti kovasti molempia ja lupasin tiedustella lähipizzeriasta josko sellainen järjestyisi. Itse en välitä juhlapäivänä häärätä hellan ääressä (liikaa paineita;), mutta Marco Polo-pizzerian auttavat kädet valmistivat hienon lumiukon. Tarjolla oli myös pientä suolaista ja makeaa "lumiukon jalanjäljistä lumipalloihin"..Sekä sankarin itse valitsema suklaakakku:)










Ohjelmanumeroksi olin suunnitellut pienen leikkituokion, mutta päivänsankari sai paremman ajatuksen avattuaan taiteilutarvikepaketin. Mikäs siinä, maalataan! Pienet vieraat maalasivat hienoja taideteoksia keskittynein ilmein:) Lopuksi teimme vielä yhteispalapelin, josta yllätys yllätys rakentui lumiukko. Sille etsittiin sitten ympäri kotia piilotettuja nappeja ja porkkanaa.  Ennen vieraiden lähtöä läträttiin vielä vähän leikkilumella (maissitärkkelystä ja kosteusvoidetta) ja laitettiin lumiukon ruokalautaselle iltapalaa..

Kiitos vieraille ihanista lahjoista, korteista, terveisistä ja lämpimästä fiiliksestä erityisenä päivänä <3


Bianca**

sunnuntai 15. helmikuuta 2015

Makuuhuoneen muutos

Jos joku olisi viikko sitten kysynyt miten makkarin sisustus etenee olisin joutunut tunnustamaan että noh, hylly lepää ikkunalaudalla, peili kiinnittämättä lattiatasossa ja kristallilampetit lastenhuoneen varastonlattialla. Ja jos tuparit ovat hyvä  keino saada kotona asioita tapahtumaan, lapsen synttärijuhlat toimivat ehkä vielä paremmin. Silloin kun kurkistetaan satavarmasti jokaisen oven taakse ja juhlijoista viimeisimmälläkin jää selvä muistijälki kaikista yksityiskohdista. 
Jorinat sikseen. Tässä ennen:
Tässä nyt:


Olen iloinen makuuhuoneen muutoksesta, mutta on eräs paaaljon pienempi juttu joka hykerryttää ihan yhtä paljon. Se on juuri kylpyhuoneen seinään kiinnitetty vieteripeili. Siis voi autuus kun näkee ja kykenee laittamaan hiukset takaa KAHDELLA KÄDELLÄ! :)

Bianca**




maanantai 9. helmikuuta 2015

Tällainen on Topoliino

Tuossa tuo lillerilalleri, murumurmeli, kanikoipeliini on ollut jo kohta kolmen vuoden ajan. Pieni jästipää, jolla on huumoria, höpöhöpöjuttuja ja suuri sydän. Hän on minun tulisieluni, taistelupukarini ja tiskausapulaiseni. Hän korjaa kaiken- hajottaakin, jotta saisi taas korjata. Hän puhuu kahta kieltä, kuuntelee kolmatta. Hän tuskastuu ruokapöydässä istumiseen, mutta paloautossaan istuisi koko päivän. Hän sanoittaa tuttuja sävelmiä, tietää kirjaimet ja tahtoo sulkea oven, kun äiti lähtee töihin. Hän piirtää pääjalkaisia ja pesee omat hiuksensa. Tupruttaa talkkia ylleen ja tykkää tuoksua hyvältä. Kovat äänet pelottaa, puuron tahtoo itse sekoittaa. Nalle nukkuu öisin vieressä, piirongin laatikko aukeaa(=alahuuli työntyy ulos) kun jokin on pielessä. Pastaa popsisi mielinmäärin, hernekeittoa juoksee pakoon pitkin säärin. Autiolle saarelle ottaisi mukaansa teippirullan ja painepesurin. Jos tilaa jäisi pakkaisi lehtipuhaltimen, valonkatkaisimen ja ruuvimeisselin. Äitiä ei lasketa, koska äiti toimisi kulkuneuvona.
Tällainen on Topoliino. Muun muassa:)
Ja tällä viikolla hän täyttää kolme vuotta <3


Bianca**

lauantai 7. helmikuuta 2015

Sm;)e

Hymy. Mitä siitä tulee ensimmäisenä mieleen? Aivan, mietit kauniita helmirivistöjä huulipunamainoksissa, kenties jonkun tutun suussa tai onnekkaana kiinni omissa ikenissäsi. Moni miettinee myös vierähtäneitä vuosia sitten viime tarkastuksen.  Tässä tulee minun tarinani, ottakaa oppia!

Minulla on ollut kova hammaslääkäripelko niin kauan kuin muistan. Eikä asiaa auttanut helposti reikiintyvät hampaat. Lapsena koko viikko oli pilalla kun pelkäsin porausta monta päivää etukäteen. Silloin pieniä reikiä paikatessa ei puuduteltu ja kitinä kuitattiin poranheiluttajan posmotuksella karkinsyönnistä. Aikuistuttuani siirsin ja siirsin tarkastuskäyntejä. Lohjenneet paikat korjattiin - menin kun oli auttamaton pakko. Hampaita hoidin aamuin illoin, mutta karkkia kului myös.

Raskausaikana vihjaistiin neuvolassa saamassani esitteessä että hampaat kannattaisi tutkituttaa nyt. Raskaus tekee hallaa hampaille, mutta enpä mennyt. En kolmeen vuoteen kunnes kipuilu lopulta kiihdytti varaamaan ajan viime kesänä.

Terveyskeskuksen aulassa istuin itku kurkussa, vatsa krampaten ja sydän takoen. Synnytys, aika karmea sanoisinko, oli tehnyt minusta entistä herkemmän ja vauhkomman kivun suhteen. Hammaslääkärihuoneeseen päästyäni ilmaisin heti pelkoni. Valkotakkiset vilkaisivat toisiaan ja aloittivat ronkkimisen. Karmeaa kaivelua, reikä, kipeää nakuttelua, reikä... Olo oli kelvoton ja epätoivoinen! Nieleskelin hoitajan suusuihkua ja omaa itkua ja sain sanotuksi että en halua hampaitani hoidettavan nyt vaan pyrin nukutukseen yksityiselle.
"Tämä aika oli kyllä varattu toimenpiteisiin - olisit varannut tarkastusajan - siellä on monta oikeaa kipupotilasta jotka olisivat mielellään ottaneet tämänkin ajan."
-Anteeksi.

Puhelimessa aikaa varatessa olin toki kertonut kivusta ja toiveesta että hampaat vain tutkittaisiin  mutta enpä kyennyt asiaa enempää ruotimaan tuomion saatuani.
Röntgenotos reikäisisti hampaistani hanskassa aloin selvittää hampaiden hoitoa sedaatiossa. Miten hoidattaa suu kuntoon kerralla, kun yksikin käynti karmii? Paljonko hampaidenhoito nukutuksessa maksaisi? Viisaudenhampaat sun muut. A P U A.

Kysyin googlelta ja vastaus oli pelkopotilaisiin erikoistunut Näkin Hammas! Menin konsultaatioon jolloin suuni tutkittiin ja kuvattiin hellävaroen ja tsädäm varattiin aika sedaatioon jo parin päivän päähän. Juuri näin, ei miettimisaikaa liiaksi! Onnistuivat naurattamaankin rennossa ilmapiirissä. Naurunaiheena ei tosin ollut saamani hinta-arvio koko toimenpiteestä. Anestesialääkäri alias nukkumatti nettoaa hommassa eniten, n. 500€. Muut kustannukset määräytyvät hammaslääkärihinnaston mukaan, satanen per hammas give or take.

Sedaatio oli miellyttävä kokemus. Vastaanotolla hammaslääkäri jutteli mukavia, vakuutteli että kaikki menee hyvin. Anestesialääkäri saapui paikalle ja sitten viimeinen muistoni onkin käteen laitettu kiristysside "unipiikkiä" varten. Toimenpide kesti pari tuntia, jonka jälkeen olin vironnut vastaanotolla. Kykenin kyllä kävelemään, mutta kuulua olisin voinut vaikka Kurvin kööriin. Mies siis kuljetti hörhön heilansa taksilla kotiin.

Seuraava selvä muistikuva on kun herään kotona. Olo on hyvä, suu turta. Seuraavat 3päivää napsin särkylääkkeitä koska viisaudenhampaan poisto juilii.
Varaan vielä tarkistusajan minua hoitaneelle hammaslääkärille. Purenta tarkistetaan, pelota ei yhtään. Saati harmita lekurille luovutetut lomarahat. Ei olisi paratiisisaarella aurinko paistanutkaan tämän tumman pilven läpi.

Sedaatio sopii ennenkaikkea potilaille, jotka haluavat monta toimenpidettä tehdyksi yhdellä kertaa sekä niille, joille hammaslääkärin penkkiin istuminen on erityisen vaikeaa tai pelottavaa. Myös mm. lapset. Varaudu, että juurihoito saattaa tarvita kaksi hoitokertaa. Minulle näin kävi, mutta miellyttävien hoitokokemusten jälkeen en enää pelännytkään jatkotoimenpiteitä ja pelkkä puudutus riitti. Nukutusta en enää tarvitse. Voittajafiilis!

Lohdutuslahja itselle oli paikallaan


Jaanpa tässä lopuksi vielä hammaslääkärin tärkeimmät (ja osin itsestäänselvät)ohjeet hampaiden hyvinvointiin:
*Harjaa hampaasi ennen aamupalaa ja illalla viimeiseksi
*Käytä hammaslankaa
*Juo vettä aina aterioiden päälle. Suun ph neutralisoituu.
*Vältä sokeria(oh really?), sitrushedelmiä, hiilihapollisia juomia, valkkaria
*Käy kerran vuodessa tarkastuksessa ja vältä näin reikien syveneminen
*Jos hammas on koputusarka viittaa se kariekseen->varaa heti aika hammaslääkäriin!!
*Vihlontaan auttaa Colgate Sensitive Pro-Relief (marketeista), välittömästi!

Hammaslääkäriltä voi myös pyytää esilääkitystä, mikä poistaa tehokkaasti jännityksen fyysiset oireet eikä käynnistä jää lainkaan ikävää oloa. Tai ylipäänsä kovin selkeää muistikuvaa. Huolehdithan noutajan tuolloin soiton päähän.

EI TARVITSE PELÄTÄ - AINAKAAN NÄKIN HAMPAASSA :)


Bianca**