torstai 31. maaliskuuta 2016

Marsipaanimummon (4,5kk) maistelut ja muita vauvajuttuja

Nykyään neuvolassa suositellaan aloittamaan ruokamaistelut neljän kuukauden iässä, jotta sitten puolen vuoden iässä vauvalla olisi jo 8 tuttua makua. Ravinnoksi näistä maisteluista ei ainakaan meillä vielä ole ja täysimetyksellä mennään, mutta ihan järkeenkäypää tuo makuihin totuttelu. Muistikuvat Topoliinon kiinteiden aloituksesta ovat vähemmän positiivisia. Kun tuo nykyään hevosen annoksia syövä poikanen ei vain vauvana innostunut ruoasta. Perhekahviloissa katselin kauhuissani muiden vauvojen vellimääriä ja kasvatin huolta entisestään neuvolan punnituksissa.

Nuolaisen jo ennen kuin tipahtaa, mutta Marsipaanimummo vaikuttaa suopeammalta ruoan suhteen.  Lähes innostuneelta! Ihan jo kuulkaa availee suutakin lusikalle ja pöydässä näkyy iloinen naama. Todistusaineistoakin sain napattua..



Äidin oli uhrauduttava ja syötävä edellispäivän carbonarat..kröhöm..
Ensimmäisen viikon menussa meillä oli avokadoa teelusikallinen aina lounasaikaan. Seuraavalla viikolla pisteltiin parsakaalia, jota höyrytin ja surrutin isomman satsin ja pakastin jääpalakennoihin.
Vaihdoin  myöhemminTopoliinon istumaan viereeni niin johan kääntyi Mummelinkin pää oikeaan suuntaan

Mummeli on leppoista seuraa eikä ole liiemmin vielä väsyttänyt äitiään. Hän herää seitsemän aikoihin ja nukkuu noin kolmet päikkärit ennen yöunia. Tutti suuhun ja sinne makuupussiinsa käpertyneenä hän nukahtaa itsekseen. Kotona ollessamme laitan tytön sänkyynsä päiväunille samaan aikaan kuin Topoliinon eli yhdeltä. Muutoin tilanteen mukaan, eli kun vauva vaikuttaa väsyneeltä. Pääpiirteittäin ensimmäiset unet alkavat klo 8.30, toiset klo 13 ja kolmannet klo 17 ja ovat pituuksiltaan yhdestä kolmeen tuntiin. Iltakasilta menee "yöunille", herää yleensä klo 23 jolloin otan viereeni hetkeksi jokeltemaan jos olen yhä hereillä ja lopulta nukumme aamuun saakka kainalokanasina. Tästä viimeisestä heräämisestä toivottavasti pääsemme eroon jossain vaiheessa. Kun olemme liikenteessä hän nukkuu pitkiäkin aikoja päivällä vaunuissa heräämättä lainkaan ja nuo aamupäivän päikkärit menevät melkeinpä putkeen vain syöttö pari välissä. Siitä varmaan johtuu sitten tuo myöhäisillan kukkumishetkikin..luulisin. Tai ehkä voisin yrittää venyttää iltakasin nukahtamista vähän myöhäisemmäksi. Vinkkejä? Suurena ongelmana en tätä kuitenkaan koe, koska meillä nukutaan riittävästi.

Tuttinauhaa näpräillään aina hetki ja sitten menevät silmät kiinni..
Kivointa minusta on oppia tuntemaan oman tyttösen tavat ja ilmaisut. Kaikista liikuttavin merkki on kulmakarvojen punastuminen kun hän väsähtää <3 Tai sen kulmakarva-alueen, eivät karvat sentään väriä vaihda:D Nälkäitku on naama punaisena kitakieleke väpättäen- huutoa ja väsyitku kitinää ja ärsyyntynyttä katkonaista itkua niin kuin missään asennossa ei olisi hyvä olla.  Naurua aiheuttaa yllättyneellä äänellä ja ilmeellä sanotut yhtäkkiset sanat ihan kasvojensa lähellä sekä rinnan rapsutus. Myös hiuksien heiluttelut ja kukkuu-jutut ilostuttavat. Vauvahieronnasta Mummeli tykkää kovasti ja sirkuttaa silmillään kun pieniä varpaita lasketaan.

Kuopuksella on kovin vahva nyrkkiote ja hän nousee seisomaan sormistani kiinni pitäen. Selällään ollessaan hän puolestaan punkee itseään istumaan..ihan omia niskoja pakottaa kun katsoo sitä pään kannattelua! Jo pidemmän aikaa Mummelilla on ollut käytössään kaulalappu ja se kyllä kastuu päivän aikana ihan märäksi...hampaita kenties tuloillaan. Nyrkkiä hän tykkää natustaa, varpaitaan ei ole vielä keksinyt. "Juttelee" pitkiä pätkiä heleästi jokellellen tai kurkkuäänillä krohisten. Päristely on uusin juttu! Huomaamattani on joskus kääntynyt, mutta silloin on ollut auttava alamäki kyseessä.

Veljeään seuraa tarkasti ja kiinnostuu kirjan kuvista. Ja oikeastaan kaikesta liikkuvasta. Harrastaa kanssamatkustajia kiusaannuttavaa tuijotusta etenkin julkisilla paikoilla:D


Sellainen on Mummeli tällä hetkellä, 4,5kk iässä! Mitäs muiden nelikuiset, kuulostanee osittain tutulta vai?

Bianca**

keskiviikko 23. maaliskuuta 2016

Muuttolaatikoiden keskeltä Moi!

Blogi on ollut mielessä, mutta kun on asunto hiljentynyt, välttämättömimmät työt hoidettu ja hengähdetty niin pää on kallistunut kumppanin kainaloon eikä asioista ole jaksanut enää kertoa muulle maailmalle. Ainoastaan tuolle tärkeimmälle, joka on ollut ihana tuki ja turva<3 Lyhyesti ja ytimekkäästi; olemme muuttaneet.

Ostin Liddlistä keltaisen tulppanikimpun ja istutimme Topoliinon kanssa tädiltäni saadut ohranjyvät, jotka ovatkin jo lähteneet itämään.  Osaa ilahdutimme itsetehdyin kortein ja suklaamunia etsitään lähempänä pyhiä. Pientä pääsiäistunnelmaa ja mukavaa piiperrystä lasten kanssa. Elämä on nyt, muuttolaatikoidenkin keskellä:) (ja karmeista uutisista huolimatta:( )


Jos kaipaat pääsiäisaiheisia diy-juttuja niin täällä glittermunavinkki, täällä pääsiäiskranssi ja täällä neuvotaan miten taiteilla luonnonvärjätyt pääsiäismunat.




Bianca**


torstai 10. maaliskuuta 2016

Terveellinen omenapiirakka

Pakko tulla vinkkaamaan facebookista nappaamani resepti, jonka voi pyöräyttää vaikka keskellä muuttolaatikoita. (kunhan uuni ja sauvasekoitin ovat käytössä).

Tarvitset:

3omenaa (2taikinaan, 1päälle koristeeksi)
3dl kaurahiutaleita
4rkl kookosöljyä
kanelia

Kuori ja viipaloi 2omenaa, sekoita kaurahiutaleiden ja kookosöljyn kanssa sekoittimella taikinaksi. Lusikoi vuoan pohjalle. Lisää päälle 1 viipaloitu omena ja kanelia. Paista 225asteessa n.20min.
Tämä meni meillä puuron asemesta ja itselleni iltakahvin kaverina. Marsipaanimummelikin oli omenasta innoissaan. Vielä ei ole saanut kiinteitä maistella, mutta jestas se kylmä pallo kätösissä oli veikeä juttu :D 

Ihanaista viikonlopun odotusta!

Bianca**

ps. Topoliino kysyi reseptiä etsiessäni, että mikä se feispukki on ja tuoko sekin lahjoja..:D