sunnuntai 26. kesäkuuta 2016

Juhannus 2016

Parhaiten tunnelmasta kertoisivat kuvat pirtin pöydästä, jonka ääressä illastaa iloinen joukko. Kuvat, joissa koko porukka valssaa kokon räiskyessä. Räpsyt, joissa järven rantaviivaa ravaa ruipelot jalkaparit edes takaisin. Otokset, joissa Mummeli istuu milloin kenenkin sylissä, Topoliino serkkuineen tinttaa nauloja tekemäänsä meikkipöytään tai missä trio esittää huuliharppukonserttia. Sekä selfiet, joissa suukotan siippaa tai salakuvat suloisista katseista. Mutta koska kanssajuhlijani pitävät ymmärrettävästi kuvansa kotikansioissaan jaan teille näitä tuttuja naamoja sekä tunnelmia ilman ihmisiä. 

 





Juhannusjuhlan järjestäneillä vanhemmilleni ja kaikille osanottajille haluan sanoa VOF valmentaja Tarja Turusen tunnuslauseen: No huh huh KIITOS!

Bianca**

torstai 23. kesäkuuta 2016

Juhannus, josta myös lapset nauttivat

Tänään moni varmasti viilettää maaseutua kohti ja pakkailee autoaan mökille ajoa varten. Aikuisporukalla hyvän ruoan valmistus varmasti riittää aktiviteetiksi ja Alias ja alkoholi viihdykkeiksi ja kenties aiheuttamaan jännitysmomenttejakin hyvässä ja pahassa, mutta pienemmät piipertäjät innostuvat ihan toisenlaisesta touhusta. Ajattelinkin tähän listata ideoita, joita vedän hihoista meidän juhannusjuhlissa mökillä.

Luontobingo, jonka pohjan voit printata vaikka täältä. Suoran saanut voittaa vaikka saippuakuplapullon (eli kaikki) ja ensimmäisenä täysbingon saanut vaikkapa luontoaiheisen "mitalin".(pullonkorkista voi näpertää)

Valmistakaa kaunis lasten booli yhteistuumin. Hedelmien pesua, pilkkomista ja myrkyttömien koristeiden keräilyä osaavat tehdä lapsetkin aikuisen avulla. Lopputulos voi olla vaikka tällainen:


Temppurata, "kaste"
Tähän voi keksiä kaikkea nuoralla kävelystä tarkkuusheittoon. Alkuun vain lähtö ja loppuun maali. Jännittävää lapsista on aina kulkea silmät huivilla peitettynä aikuisen taluttamana. Meillä oli lapsena mökillä aina "kaste", missä lopuksi heitettiin vettä päälle. Rataa voi energisimmät vetää moneenkin kertaan ja päälle tietenkin sauna! Ajoittakaa homma illansuuhun, niin saatte samalla sikeäunisia lapsia:)

Kokko
Tämä on meillä se odotetuin juttu ja nykyaika mahdollistaa vaikkapa levyraadin pidon loppuhiillosta ja makkaranpaistoa odotellessa.

Luonnonkauneussalonki
Koivunlehtivettä hiuksille, ruusuvettä kasvoille..mitä näitä nyt on. Ja halukkaille pinkit juhannuskynnet ja pikkuletit :) Kaikille jalkahieronta!

Sosemaalausta
Pihalle mustikkaa ja mansikkaa ja pienet ihmismakkarat niiden kimppuun. Paperitkin voi asettaa alle, mutta nehän ovat vain sivuseikka :D

Kukkataiteilua
Jos juhannuksenviettopaikasta löytyy luonnonkukkia, niitä voi kerätä tyynyn alle ja lisäksi käyttää taiteiluun. Pienimmät tykkäävät liimata kontaktimuovin liimapuolelle kauniita kasveja. Kontaktimuoviarkin voi kiinnittää nurkista teipein seinään tai ikkunaan (liimapuoli siis ulos taiteilijaan päin) ja näin lasten on helppo työskennellä seisten. Valmiin taideteoksen päälle laitetaan vain toinen kontaktimuoviarkki ja juhannustaide voi ihastuttaa vaikkapa ulkosalla pyykkinaruun kiinnitettynä, missä aurinko paistaa kauniisti läpi eikä kesäsadekaan näitä teoksia turmele.

Pullo/ilmapalloposti
Ujuttakaa jännittävä viesti pullon sisälle ja heittäkää pulloposti järveen tai sitokaa salaviesti heliumilmapalloon (muista suojata paperi kosteudelta) ja päästäkää taivaalle. Mukaan yhteystiedot, jotta löytäjä kaukaiselta aarresaarelta voi vastata ;)

Värisuunnistus
Valitkaa väri, seuratkaa sitä ja katsokaa mihin mikäkin väri johdattaa! Väreistä voi myös tehdä kollaaseja; pirtin punaiset löydät samaan kasaan!

Lopuksi haluan toivottaa kaikille ihanaa ja iloista juhannusjuhlaa! Pitäkää toisistanne huolta <3

Halauksin,
Bianca**

keskiviikko 22. kesäkuuta 2016

Mummeli 7kk

Ympärillä on nyt paljon vilskettä, vesiroiskeita ja pehmoista punkemista. Topoliino melskaa leikkipuiston uima-altaassa aamupäivät ja kotipihalla kastelee kiljuvan äidin muutamalla liipasimen painalluksella. Mummeli työntää minua vasten jalkojaan ja pehmoista päätään- päämääräkin on ja se on se minne ei päästetä :D Seitsenkuinen etenee omalla tyylillään paikasta toiseen. Sellaista konttaamisen ja istumiskoukinnan sekoitusta se liikkuminen on. En ole keksinyt yhtä olemassa olevaa verbiä. Löydän hänet aina parin metrin päässä siitä mihin viimeksi jäi.

Tyttö viihtyy karhuseisonnassa (kädet ja jalat maassa,peppu ylhäällä) ja nousee tukea vasten seisomaan. Siitä vielä kopsahtelee maahan milloin mitenkin. Kovin helposti hän ei muksahteluistaan säikähdä. Keljusti kaatuessaan loukkaantuu lohduttomasti itkien, mutta pian taas kampeaa ylös uudestaan. Pitkään ei hän jaksa pillittää, muuta kuin yöunille mentäessä. Iltaisin tuuditankin sylissäni uneen, kun se yksin jääminen aiheuttaa niin jäätävän raivon. Kokonaisia öitä ei todellakaan nuku ja etenkin aamuyön tunteina(luulisin?) herää moneen otteeseen ähisemään. Kuten Topoliinokin taaperoksi asti nukkuu pikkusiskokin minun vieressäni loppuyön. Näin ei häiritse pahasti untani, kun maidolla tai tutilla voin samantien hiljentää häiriöt ja jatkaa itsekin yötä kunnolla heräämättä. Minua on siunattua hyvillä unenlahjoilla. 


Ruokaa tarjoilen Marsipaanimummolle siinä missä muullekin väelle, noin neljästi päivässä. Plikka pitää paastopäiviä silloin tällöin, toisinaan pistelee koko Onni-puuropurkin. Äidinmaito maistuu aina. Viimekesän mustikoista ja banskuista valmistamani soseet ovat tytön suosikkeja ja niillä maustankin peruspuuroa. Velliä annan joskus iltaisin tuttipullosta jos päivä on ollut muuten vähäruokainen. 



Kovasti hän juttelee vauvakielellä ja minähän olen kuullut sanan "ÄITI" jo monta kertaa..niinkuin vain äidit voivat kuulla ;) Naurunremakka tulee milloin mistäkin, taannoin Kimble-pelin painikeääni nauratti koko pelin puoliväliin saakka. Itku on pahimmillaan kuin pilli ja ääni heleimmillään kuin enkelten soittokunta. Siihen kun yhdistyy hymy ja koholla olevat kädet minua kohti soittaa omakin sydämeni samoja sävelmiä <3

Bianca**


torstai 16. kesäkuuta 2016

Kesäkivaa lapsille Helsingissä!

Kun äidistä imetään kotona kaikki mehut ja maidot pakkaa hän pienet piltit ja suuntaa järjestettyihin aktiviteetteihin. Ennen en erikoisemmin katsonut tarpeelliseksi raahata lapsia sinne tänne, näkemään kokemaan ja kuulemaan. Toki me lastenriennoissakin aika ajoin kävimme, mutta enimmäkseen koti, oma  naama (ja korvat) ja lähiympäristö riitti. Vaan tuli meillekin se päivä, että etsimällä etsin jotain puuhaa sillä eräs pieni hybersupermieheni meni kirjaimellisesti pitkin seiniä ja minä olin ihan väsynyt vänkäämiseen. Pistinkin sitten kerralla koko kalenteriviikon täyteen jänniä juttuja ja huvit tarjosi ah niin ihana Annantalo. Kiitos ja kumarrus! <3

Helsingin Annantalolla on kaikille avoin Kesäparkki missä järjestetään erilaisia taidejuttuja koko kesäkuun ajan. Me ehdimme jo kokea väriroiskeita, kuplamuovitossuilla maalausta, puffy paintingiä ja naamarien tekoa muutaman mainitakseni. Ensimmäinen päivä oli kamala, koska lapseni meni ihan samalla tavalla pitkin seiniä kuin kotona mutta koska niitä seiniä ei ollut niin.. Saatoin sihahtaa kotimatkalla hävenneeni silmät päästäni sekä muita turhan omanapaisia huomautuksia, mutta sitten sovimme ja selitimme omat näkemyksemme. Ja kaikkihan ansaitsevat toisen mahdollisuuden, joten seuraavana päivänä uusin hermoin heivasin revohkamme uudestaan Annantalon rientoihin. Arvaatteko jo kuinka lystiä meillä oli?! No vaatimattomasti kuvaillen seurasi sellaiset täydellisen idylliset neljä päivää kun sydän hykerteli, kaikki olivat hyvällä tuulella, aurinko paistoi(ja kerran satoikin), dj soitti kesämusaa taustalla ja vastaan tuli vielä vanhoja naapureita joiden kanssa päivittää kuulumiset. Kaatosateessa suuntasimme sisätiloihin suunnittelemaan ja toteuttamaan parkkitalon pahvilaatikoista ja pistelimme päälle kookoskanakeitot ja korvapuustit kahviossa. Ja ne lapset - oih ja voih. Toinen iloitsi kiitollisena kaikesta taiteilusta ja roolivaatteista(ja kahvilakohta tietenkin mieluisimpana) ja toinen lillerilalleri lämmöstä ja lepertelystä.















Tuolla me olemme siis joka päivä viihtyneet pari tuntia maalausvermeet päällä. Jatkaneet oman alueen leikkipuiston puistoruokailuun ja päälle vielä puiston uima-altaaseen melskaamaan. On tehnyt niin hyvää fyysiselle lapselle saada lopuksi myös purkaa energiaa ja juosta päättömänä kanana suurella puistoalueella ja mittelöidä uimarengasta vastaan jääkylmässä vedessä:D  Ja kun Mummeli on nukkunut lisäksi pitkät unet vaunuissa on ollut mukavaa tehdä extrajuttuja Topoliinon kanssa kahden. Pian onkin serkkusynttäreitä, vanhempieni vierailua ja mökkijuhannusta luvassa, ihanaa!

Mutta siis ottakaa tekin suunnaksi Annantalo jos liikutte pääkaupunkiseudulla kesäkuussa, siellä riittää kivaa ohjelmaa aamukympistä alkaen ma-pe:)

Pus ja moi!
Bianca**

sunnuntai 12. kesäkuuta 2016

Kylmää ja kaipuuta

Katselin kapeaa selkää, joka viuhtoi nytkähdellen uima-altaan taitse. Monta monituista kertaa. Allansa toisinaan potkulauta toisinaan leikkimopo. Katselin pehmoista kouraa, joka lusikoi hapiasti puuron puistoruokailussa kylmän viiman vihmoessa. Katselin samaa poikaa, joka muutamaa hetkeä myöhemmin lämmitteli kuuman kaakaon ja keksin kera vieressäni ruokapöydässä ja selitti tärkeänä rakennusprojektistaan. Hänen kasvamisensa tuntuu jatkuvalta luopumiselta eikä tunne ole kiva. Liekö tässä itsellä jokin ikäkriisi päällä, kun ajattelen ajan kulumista turhankin usein. Välillä vollotan vanhoja videoklippejä katsellen, missä Topoliino on pienempi. Vuosi tai puolikin sitten oli jotain sellaista lapsekasta mikä on sittemmin jo pudonnut pois. En minä ole vielä valmis antamaan paikkaani joillekin puistokavereille. Ja milloin sen jalkakin on humpsahtanut kokoon 31?

No niin ugh olen puhunut. En minä näissä tunnelmissa ihan kaiken aikaa kotona kädet ristissä istu.  Lasten kasvamiseen liittyy paljon myös ylpeyden, ilon ja helpotuksen aiheita. Ehkä tuo kylmän ilman  paluu vain teki olon erityisen alastomaksi ja nosti kalseammat tunteet pintaan.

Jotain hyvääkin siitä seurasi, sillä päädyin taas blogin ääreen. Viime aikoina ei oikein mikään sana ole erityisemmin sisältä huudellut.  Joskus ympärillä on niin paljon asenteita, mielipiteitä ja "paras poskipuna/pyörä/nahkalaukku/lomakohde"- vouhotuksia että tällainen heikomman mielipiteen omaaja ei oikein kuule edes omia ajatuksiaan. Päättää vain ostaa sen poskipunan ja puhuu puolisolleen it-lomakohteen puolesta. Kunnes havahtuu, että hetkinen..minustahan meikki näyttää ruskettuneella iholla typerältä ja ainoa mihin kesällä haluan matkata on oma mökki. Sen sijaan kirjoja olen lukenut jos en ihan kasapäin niin ainakin kolme kuukauden parin sisään. Fossumin dekkareita ja seuraavaksi Enni Mustosta tasapainottamaan takaa-ajoja ja tappojuttuja. Iltaisin ja päiväuniaikaan luen lisäksi Katto-Kassista, maailman parasta kerrassaan:)

Nyt nenässäni tuoksuu ystävän tuoma liljakimppu sekä illallisen valkosipuliaromit. Mummeli nuolee Nike-tossuista vastustuskykyä ja menee nelinkontin aina pari senttiä eteenpäin kunnes kellahtaa istualteen. Aukoo suutaan suopeasti Onni-puurolle, mutta minun valmistamat pöperöt eivät uppoa ihan yhtä hyvin. En voi uskoa, että tuokin pallero joskus vielä puhuu ja päsmäröi. Ja toisaalta ainahan hän on tuossa ollut. Taidan vain kuvitella ajan kulun..
Bianca**

lauantai 4. kesäkuuta 2016

Ihanaa on..

Ihanaa on uljas ritari vierellä, uimaranta kävelymatkan ulottuvilla, siemenet salaatissa, kesän tuoksu kotona, muhkea peppu pupupeitolla ja hiustutorialit äitien taukopaikassa. 


Ihanaa lauantaita kaikille!

Bianca**