maanantai 26. syyskuuta 2016

Mitä tänään tehtäisiin?

Kapoiselta tuntui olo Paavolan tammen (ympärysmitta 472cm) kyljessä 
Kesäkuu oli jo pitkällä, kun esikoiseni kysyi joko nyt tehdään niitä kesäjuttuja mistä aina puhuttiin. Ne piknikit ja retket sun muut. Vähän siinä jäin miettimään vastausta ja totesin hieman vastahakoisesti että tehdään vain. Oikeasti kun ei huvittanut mitään eikä mikään. Niin lopen kettuuntunut olin kysyjän kenkkuilu-, venkoilu- ja vääntämiskauteen.


Seurantalo
Läppäri esille ja google suristen selvittämään mitä retkikohteita sitä nyt olikaan sen iänikuisen Suomenlinnan lisäksi. Ja mihin niistä viitsisi raahautua kahden kovin eri-ikäisen kanssa. Ensimmäisen viikon vieritin Annantalon armoille. Kävimme päivittäin kokeilemassa erilaisia taidemuotoja ja törsäämässä keskustan kahviloihin aivan liian monta euroa. Mitä hankalampaa lasten kanssa oli sitä isommat pullat löysivät tiensä tarjottimelle. Nukkuma-aikaan pienempi poloinen puolestaan availi ääntään god knows why ja jos tupakoisin olisi Norttia kärynnyt aski illassa. Ihan vain kuvatakseni sen hermojeni kireyden. Ajattelin, että onneksi lapset ovat ärsyttäviä eri aikoina - toinen päivin ja toinen öin. Ja tämä oli positiivisinta mitä saatoin sanoa.
Fruticetum

Vanha koulu
Sittemmin suven katkaisi juhannus, jonka jälkeen vanhempani veivät vekarat leirille ja lomailivat maalla. En tiedä mikä kärpänen puraisi, mutta matkalta palasi muuttunut lapsi. Tai se sama, joka aiemmin oli piiloutunut jonnekin 4v-uhman alle.  Minulla oli taas poika, jonka kanssa saattoi lähteä pyöräretkelle ilman älyttömyyksiä. Joka auttoi ja teki yhteistyötä. Joka ei aamusta iltaan vetänytkään enää niistä ärsytysnaruista, jotka meillä äideillä sijaitsevat kullakin hieman eri paikoissa. Aika monella on korvien kohdalla ainakin yksi vedin. (päätön ja pyynnöistä huolimatta katkeamaton kurkkusuorana-huuto ei pääse ihan lempiasioideni top kolmoseen)
Cafe Laurin kanelipulla on kaunis kuin kukka ja kahvit tarjoillaan pöytiin

Kultainen sisustus ja henkilökunta lämmittivät myös mieltä Cafe Laurissa
Vaiheen tajuaa vaiheeksi vasta kun se on ohi. Perheissä pitäisi olla papukaija toistamassa "tämä menee ohi tämä MENEE vielä ohi" koska parinkin viikon jatkuva vaikeus sumentaa mielen. Miehelle usein päivittelen muistatko silloin kun ei voinut sitä ja tätä ja kuinka silloin aina niin ja näin. Hiljaisia joo joo-robotteja en lapsistani tahdo, mutta ihan kiva kun päivät jäävät positiivisen puolelle.
Pähkinäpuita
Mummeli matkasi mukana kantorepussa
Loppukesä meillä sujui omalla painollaan, yhdessäolo itsessään maistui eikä kukaan kaivannut kummempaa retkikohdetta kestääkseen iltaan. Jos joku toinen elää parhaillaan vaihetta, että kotoa on lähdettävä ja mieluusti koko päiväksi tai muuten vain miettii mitä viikonloppuna tekisi niin postauksen kuvat ovat Lohjalta ja Lohjan saaristosta. Vain tunnin päässä Helsingistä! Pääsin sinne syyskuun alussa Visitsouthcoastfinlandin järjestämälle retkelle ja voin vain kuvitella kuinka kaunis saaristo on NYT luonnon vetäessä ylleen syysviittaa!!

Olisi mukava kuulla teidän vinkkejä hyvistä retkikohteista!

Bianca**














torstai 22. syyskuuta 2016

Mummelin matikkaa

Ikä kymmenen kuukautta, yhdeksän sekuntia seisoo tuetta, kahdeksalta aloittaa yöunensa, seitsemältä herää aamuisin, kuusi harjattavaa hammasta, viisi vaipanvaihtoa päivässä, neljä ateriaa, joista kolme sormiruokaillen, kahdet päiväunet, yksi sanottu sana. Ja se on äiti <3









Mitäs teidän muiden muksuille? :)

Bianca**

keskiviikko 21. syyskuuta 2016

Sadonkorjuu- vuoka

Meidän leikkipuisto järjesti sadonkorjuu- juhlat ja hevosajelullekin päästiin. Kuulin myöhemmin, että heppa oli vanha ravuri ja sen kyllä vauhdista arvasi. Spurteissa ihan pelkäsin että poika pysyy kyydissä ja itse pidin takapenkillä kaksin käsin Mummelista! Ei vaan ihana elämys se oli!



Kotona tehtiin teeman mukaista vuokaruokaa, johon viime aikoina olen käyttänyt lyttyperunoita ja rosmariinia, mutta nyt vaihtelun vuoksi kokeilin bataattia ja kurkumaa, joita myös löytyy aina kaapista. Ja onhan bataatti toki ravintorikkaampaakin perunoihin verrattuna ja kurkuman terveysvaikutukset puolestaan huikeat. Annoksen kruunasi ruokamarkkinoilta tuotu suodattamaton neitsytoliiviöljy. Avot!

Kuutio ja pilko pieni bataatti, keskikokoinen kukkakaali, puolikas kesäkurpitsa ja mauan mukaan valkosipulia. Lado vuokaan ja sekoita haluamaasi ruokaöljyä. Paista 200 asteisessa uunissa 20min, lisää päälle purkillinen huuhdeltuja kikherneitä ja reilulla kädellä kurkumaa ja anna olla uunissa vielä 10min, jotta herneet tulevat rapsakoiksi. Ota uunista ja raasta vielä viereen porkkanaa ja ripottele päälle fetaa (suolaisen ja makean liitto on se juju;) ja lopuksi loipota laadukasta neitsytoliiviöljyä koko komeuden päälle. Tämä on myös hyvää sormiruokaa perheen pienimmille jättäen vain fetan pois annoksesta :)

Ihana auringonpaiste Helsingissä vain jatkuu! Mukavaa keskiviikkoa kaikille <3

Bianca**


sunnuntai 18. syyskuuta 2016

Topoliinon haastattelu

Mitä kuuluu?
Hyvää. Että niin minulla on hyvä elämä ja välillä minulle tulee sairauksia.

Mitä olet tehnyt tänään?
Olen käynyt puistossa, sitten en ole leikkinyt kauhean hyvin. Ylitin kadun yksin ja se oli pahasti tehty.  Sitten olen syönyt puuron ja tykkäsin siitä ja juonut vettä mutta se loppui.

Mikä elämässä on parasta?
Sää oot parasta mitä mä oon ikinä nähnyt. Ja sitten puukot, pyssyt, armit, kurpitsajuhla ja tähtisadetikku. Ja vielä puumaja, sukellusvene ja kotona on ihanaa ja lämpöisää. Välillä on kylmää tuulta ja välillä on liian lämmintä.

Miten ilahdutat toisia?
Sillä tavalla että päästän ilotulituksia minun aseillani, näin että PUMMM PUMMM. Ja välillä hymyilen ja loikoilen autotallin katolla, kiipeän sinne naapurin tikkailla. Mutta vain jos on kauhean aurinkoista. Ja syön siellä karkkia äidin kanssa. Mutta sen minä teen viikonloppuna.

Mikä Mummelissa on ihaninta?
Se, että mä leikin sen kaa. Ja sen nauru.

Kuka on paras ystäväsi?
3kerhokaveria ja Mummeli.

Mieluisin kotityö?
Siivoaminen; huiskia pölyhuiskalla ja mattopiiskan käyttö.

Tylsin kotityö?
Itse pitää aina laittaa kaikki astiat.

Mikä on paras tunne?
Nauru

Mikä on jännittävintä maailmassa?
Mennä risteilyaluksella Espanjaan ja se kun ajaa rosvoja takaa mattopiiskalla.

Suosikkikirjasi?
Peter Pan

Lempibiisi?
Rock you

Lempiohjelma?
Western

Suosikkieläin ja miksi?
Pieni orava, kun ne on niin suloisia ja pörröisiä. Ois kiva paijata oravan päätä ja jos sille tapahtuis jotain huonoa niin vietäis se eläinsairaalaan.

Mitä/ketä kaipaat?
Serkkuja ja kerhokavereita. Ja mattopiiskaleikkiä.

Mikä on helpointa elämässä?
Kiipeillä puissa, leikkiä gorillaa ja pumputella joka paikassa ja pelästyttää!

Mikä vaikeinta elämässä?
Kiipeillä katossa ja seinissä.

Lempiruokasi?
Pasta, oliiviöljy ja parmesan ja entäs pahin ruoka!! No kvinoa!!

Lempiherkkusi?
Suklaa

Mikä on kaunista?
Ruusu

Mikä on rumaa?
Rosvot

Mikä naurattaa?
Sadut

Mitä olet oppinut äidiltä?
Ärrän

Mitä haluat kertoa lukioille?
Minä kasvatin vähän aikaa sitten tammen. Äiti saa repiä siitä tammenterhoja vain sitten kun se on vähän isompi. Joskus on kiva kirjoitella äidin tietokoneella, siinä on minun oma kirjoitusalusta. Joskus minä katselen minun puhelimelta Milanon karttaa. Ja Peter Pan on hauska kirja, sen kansi on tosi kaunis. Sitten siinä on vähän puukkoja, mutta se ei ole vaarallinen. Jos pelottaa, jätä se pöydälle ja juokse pakoon. Niitä löytyy kaikista kirjastoista. Joululahjaksi toivon OIKEAN puukon. Ja jos
näen rosvon niin vähän aikaa olen ja sitten alan taistelemaan. Ja jos voitan niin poliisi sitten antaa minulle ison säkillisen kolikoita ja seteleitä palkaksi.

Bianca**

tiistai 13. syyskuuta 2016

Käykö teille koskaan näin?

Onnistut tekemään hyvännäköisen kampauksen samalla kun tuijotat koomassa Pikku Kakkosta tai odotat saunan lämpiämistä. Mutta auta armias kun seuraavana päivänä yrität loihtia jotain peilin ja hiusvärkkien voimin lähtiessäsi treffeille. Meikkikin on aina mielestäni tuoreena typerä mutta se minkä peset illalla näyttää hyvältä.

Löydät aina vielä yhden haarukan pinttyneessä liassa kun olet juuri käynnistänyt tiskikoneen.

Kotitöitä helpottaaksesi teet ison pannullisen ruokaa, jotta seuraavan päivän lounaan voi vain lämmittää jääkaapista mutta päädyt syömään aina koko pannullisen.

Ja aina kun jätät ruokaa huomiselle muistat sen seuraavana päivänä  vasta kun otat kaapista juuri valmistamaasi huttuun jotain lisukkeita.

Aina kun olisi aikaa, mahdollisuus, rahaa, voimia ja ylipäänsä tähdet kohdillaan et keksi mihin ryhtyä. Kun kotona raikaa "äiti äiti äiti äiti" sinulla olisi sata houkuttelevaa projektia mielessä. Ja kuin minulle tehty- vaatteet tulevat kaupassa vastaan silloin kun olet kiireessä lasten kanssa hakemassa jotain eikä todellakaan ole mahdollisuus jäädä sovittelemaan.

Jätät seuraavaan kertaan (tai ystävällisyydestä toista kohtaan) cokista lasillisen verran pullon pohjalle, mutta sinne jääkaappiin se aina jää eikä kukaan juo koska niin pieni määrä laismiintuu heti.

Peset aina uudestaan ja uudestaan ne samat lapsen alushousut mitkä vannot heittäväsi pois tämän käytön jälkeen..sitten löydät ne taas pyykkinarulta ja viikkaat vielä tämän kerran kaappiin puhtaat kun ovat. Sukkien kanssa sama juttu kunnes häpeät neuvolassa silmät päästä kun tämä on tapahtunut hävettävän monta kertaa..

Mut hei näissä oli ihan ehjät varret jotka lähtiessä pilkistivät kengistä..

Terveisin,
äiti-ihminen





maanantai 12. syyskuuta 2016

Kvitteni - Pohjolan sitruunaa uunissa

Tänään kävimme epäonnisella pankkireissulla  vol.3 (yritin taas avata tyttärelleni tiliä..ensimmäisellä kerralla ei avattu ilman ajanvarausta, toisella kerralla puuttui valtakirja mieheltä ja nyt passini oli vanhentunut viime kuussa..voi elämä!) , mutta onni oli myötäinenkin. Olin kaavaillut leipoa kokeilumielessä terveellisiä pipareita (joulu tulla jollottaa ;) ) ja niitä varten löysinkin Punnitse ja Säästä:stä mausteita. Kotiin päästyä Topoliino kuitenkin muistutti kaapissa kujeilevista kvitteni-hedelmistä ja päätin sitten maustaa ne yhtä jouluisiksi. Piparinleivonnasta en vielä tähän vuodenaikaan olisi kehdannut postatakaan:D

Kvitteniin tutustuin ensimmäistä kertaa vieraillessani Fruticetum- hedelmäpuutarhassa Lohjansaarella.  Erityisesti Topoliino ihastui hedelmän kirpeään tuoksuun todella paljon ja onkin pyytänyt päivittäin että siitä valmistettaisiin jotain. Koska minulla oli vain kaksi kvitteniä eikä lähimarketeista luonnollisesti löytynyt tätä kohtuu harvinaista hedelmää - ei marmelaadiin riittänyt ainekset. Uuniomenat puolestaan ovat tuttu juttu meidän perheessä, joten kvittenit uunissa tuntuivat hyvältä kakkosvaihtoehdolta.
Pese ja puolita

Ota siemenet talteen ja poista siemenkota
Nuuhki, leikittele
ja upota hunajaan
Sirota päälle kanelia, kookossokeria ja neilikkaa (kaulimella voi murskata jos ei omista morttelia)
Laita foliolla peitettyyn uunivuokaan ja paista 150asteessa 45min

Asettele turkkilaisen jugurtin päälle, lorauta päälle agavesiirappia/hunajaa ja kvittenin siemeniä

Tarvitset:

Kvitteni - hedelmiä (2kpl nyt ainakin)
Luomuhunajaa
Luomukanelia
Luomuneilikkaa
Kookossokeria
Turkkilaista jugurttia kylkeen

Pese ja halkaise hedelmät. Varista siemenet talteen ja poista kodat. Lohkaise hedelmä neljään osaan. Kierittele lohkot hunajassa ja varista päälle reilusti mausteita. Etenkin sokeria saa laittaa reippaasti, koska kvitteni on uunistakin tullessaan melko hapan. Paista 150asteessa 45min. Asettele jugurtin päälle, lorauta päälle vielä agavesiirappia tai hunajaa sekä talteen keräämäsi kvittenin siemenet.


Bianca**


sunnuntai 11. syyskuuta 2016

LOHJAN SAARISTON KEKRI- JUHLAT 


Orkesteri soitti metsäkukkia kun silmiin katsoin Kekri-pukkia. Joka ylväänä seisoi pihalla Seurantalon oli myöhemmin kokeva poltteen ja palon. Maistoin poimin syksyn satoa oli piirakkaa, päkää ja maalaislatoa.  Löytyi kitkerä pudokas pähkinäpuun raparperihillo taas makeutti suun. Kodassa kuultiin loitsuja taikoja, povattiin tammenterhoista tulevia aikoja. Elämyksiä tarjoaa Lohjansaari olit sitten vauva tai vaari.

Tutustu Lohjansaareen!






Bianca**

keskiviikko 7. syyskuuta 2016

Moon- juliste DIY

Kun jotain kuvaa tykitetään joka suunnalta niin kyllä siihen ihmismieli vain mieltyy (kunnes tulee ähky). Näin kävi kuu-aiheisten julisteiden kanssa, joita päädyin selailemaan mm. Society6:een mutta voi ne suolaiset hinnat. Etenkin kun edellinen posteri putosi taannoin maahan ja lasi raameineen meni pirstaleiksi ei huvittanut laittaa yhtään enempää rahaa julistehommiin. Rikki menneen kehyksen taustapahvi kuitenkin oli jäänyt talteen ja siihen sitten Topoliinon kanssa innostuimme hahmottelemaan omaa kuuta. 

Hyvässä yhteistyössä toimimme ja ainoa "neuvoni" oli että ei mieluiten mustalla koko kuuta. Käytimme erilaisia tekniikoita, joita olemme yhteisen taiteilutaipaleemme aikana oppineet. Oli mukavaa maalata samaa työtä oman lapsen kanssa, suunnitella, mallailla ja vaihtaa mielipiteitä <3

Ensin piirsimme ympyrän keskelle pahvia älppäriä apuna käyttäen. Sitten märillä siveltimillä vuoroin sinistä ja valkoista vesiväriä koko kuu täyteen. Seuraavaksi otimme käyttöön mustan ja valkoisen akryylimaalin (Tigerista vuosi sitten muutamalla eurolla hankitut) joita laitoimme pieniä maalipisteitä sinne tänne märkiin kohtiin jolloin ne levisivät kauniisti. Puffypainting (sekoita vähän liimaa ja partavaahtoa/suihkumoussea) on meille molemmille mieleinen, joten sitäkin testasimme tähän työhön. Valkoiset vaahtokokkareet toivat hauskaa tekstuuria kuuhun. Lopuksi lapsi sirotti vielä suolakiteitä koko komeuden päälle mikä tekee pinnasta rosoisen.






Meillä maali roiskui reunojen yli ja itse maalasin akryyliväreillä ensimmäistä kertaa elämässäni, joten jälki on hmmm kokeilevaa;) Näiden kuvien ottamisen jälkeen vielä suurensin kuuta sen verran, että tuo yksi eniten häiritsevä rajanylitysveto hävisi.
Mutta siis vinkkinä jollekin joka edullisesti mielii it-julisteen kotiinsa. Ja kauniin käsialan omaava taiteilee lisäksi tekstin;
I love you to the moon and back 
:D

Minä jo haaveilen aamukahvista mutta nyt unta väliin! 

Bianca**

perjantai 2. syyskuuta 2016

Syksyinen omenajälkkäri

Heippa vain! Halusin tulla vinkkaamaan ihanasta syksyisestä herkusta nimittäin pannuomenista. Uunissa olen usein hedelmiä paistanut, mutta pannuidean sain täältä! Pihan puusta löytyi vielä kolme syötäväksi kelpaavaa omenaa, jotka Topoliinon kanssa tuunasimme herkulliseksi välipalaksi.

Eli pilko omput ja pehmitä pannulla voissa. Paahda pinjansiemeniä (tai mitkä tahansa siemenet ja pähkinät käy) ja tursauta vähän hunajaa mausteeksi. Eikun kulhoon turkkilaisen jugurtin viereen ja päälle luomukanelia! Nam!



Tunnelmallista syyskuun ehtoota :)

Bianca**